keskiviikko 26. syyskuuta 2012
Agatha Christie: Kymmenen pientä neekeripoikaa
Jännitys/Kauhu
Kirja kertoo 7 miehestä ja 3 naisesta, jotka on kutsuttu amerikkalaisen miljonäärin rakennuttamaan loiste huvilaan Neekerisaarelle Devonin rannikolla. Henkilö joka kutsui vieraat ei ikinä ilmestynyt huvilaan paikalle. Vieraat alkavat huomata että ovat saarella täysin eristettynä muusta maailmasta.
Jokaisessa huoneessa on lastenloru kymmenestä pienestä neekeripojasta joista kukaan ei selviytynyt, samalla ruokapöydällä on kymmenen posliinineekeriä joista yksi hävii aina kun yksi vieraista kuolee tai katoaa. Kirja kertoo mysteerisestä kuolemasta ja katoamisesta.
Tosi jännittävä ja kiva kirja. Ei ollu ennalta-arvattavissa asiat, joten se teki tämän kirjan lukemisen kiinnostavaksi ja aina kun pitäis lopettaa lukeminen nii tekis vaa mieli jatkaa lukemista loppuu. Mun mielest oli kivointa lukee tätä kirjaa iltaisin omassa rauhallisessa huoneessa jossa on pieni tunnelmallinen valo nii tulee semmonen pelottava fiilis kirjan mukana et suosittelen. Ja täst kirjast löytyy myös elokuva.
Cindy Nguyen 8G
Ilkka Remes - Hermes
Kirjan päähenkilöt
Kirjan päähenkilöinä ovat Aaro Korpi ja Niko, Aaro on 14-vuotias poika, Niko on 18-vuotias Aaron hyvä ystävä. Sivuhenkilöitä ovat Nikon serkku Anatoli Lahtinen, venäläinen Andrei Sabalin ja Oleg, joka on Sabalinin apulainen. 
Juoni
Aaro ja Niko ovat Saksassa ostamassa mersua jonka he yrittävä myydä Suomessa voitolla. Mutta Suomessa paljastuu että he olivat ostaneet varastetun auton, joten he myyvät mersun pimeästi peitenimellä. Ostaja on Karl Mäyrä, joka onkin Venäläinen majuri Andrei Sabalin. Sabalin löytää että auto on varastettu ja päättää polttaa sen.Vakuutusyhtiön työntekijät löytävät auton, ja saavat selville että auton laillinen omistaja on Niko, vakuutusyhtiön työntekijät uhkaavat Nikoa ja Aaroa vakuutuspetossyytteillä. joten heidän täytyy todistaa että he myivät auton Karl Mäyrälle.
Nikon serkku Anatoli suostuu järjestämään Karl Mäyrän kanssa tapaamisen ja he aikovat nauhoittaa tapaamisen, he onnistuivat haastattelussa mutta he huomaavat että nauhuri jota he käyttivät, ei ollut mennyt päälle, heidän pitää sopia uusi haastattelu Mäyrän kanssa. Ja joutuvat mukaan jännittävään seikkailuun.
Kommentit kirjasta
Mielestämme kirja oli todella hyvä. Tapahtumapaikat ovat kuvattuja hienosti. Kirjassa myös jännitys pysyi yllä, jolloin kirjaa lukiessa olo ei tullut tylsäksi. Kirjan henkilöt olivat hyviä, ja kirjassa ei takerruttu liikaa yksityiskohtiin. Kirjan kuvailu ja tapahtumat olivat lisäksi realistisia, kaikin puolin kirja oli loistavaa luettavaa vaikka emme usein lue kirjojakaan.3/5
- Alex H. 8A
- Valtteri V. 8A
tiistai 25. syyskuuta 2012
Stephen King: Epätoivon kaupunki
Kirjoitettu vuonna 1996
Päähenkilöt:
Mary&Peter Jackson
Ralph, Ellie, Kristen & David Carver
John Marinville
Steve Adams
Cynthia Smith
Joku ilkeä kyttä
Tapahtumapaikka: Nevadan aavikko, Kaupunki nimeltä Desperation
Kirja kertoo ihmisistä, jotka ovat kaikki menossa Nevadan aavikon läpi jonnekin, ja murhanhimoinen hullu poliisi pysäyttää heidät ja vie vankilaan, jossa hän sitten pahoinpitelee näitä ihmisiä. Nuorin näistä ihmisistä on David Carver, ja hän sitten päättää yrittää karkuun luikertelemalla sellin kaltereiden välistä ja onnistuu. Kun hän juoksee ulkona etsien apua, hän törmää johonkin huolestuneeseen aikuiseen ja kaikki vangit pääsevät tämän avulla karkuun, mutta pysyvät Desperationissa. He jäävät, koska he haluavat "jakaa oikeutta" tappamalla murhaajapoliisin. Suuri osa päähenkilöistä kuolee ennen loppuratkaisua, mutta muutama jää vielä henkiin.
Kirja juoni on vaikea selittää, kun tarina vaihtelee eri ihmisten näkökulmiin aika arvaamattomasti, mutta se on hyvä! Siinä on todella ennalta arvaamattomia juonen käänteitä. Se on koukuttava juuri juonen käänteiden vuoksi.
Matilda 8f
Vampyyripäiväkirjat 4: Pimeän piiri
J.L. Smith: Vampyyripäiväkirjat 4 - Pimeän piiri (Otava 2011)
Edes kuolema ei voi heitä erottaa.
Elena Gilbertin uhrautuu pikkukaupungin Fell´s churchin asukkaiden ja vampyyriveljesten Stefan ja Damon Salvatoren puolesta.
Elenan paras ystävä Bonnie alkaa pitää vampyyripäiväkirjaa ja saada Elenalta viestejä. Elena alkaa kertoa Bonnielle, mikä kuolemaakin kauheampi vaara on tulossa kaupunkia päin.
Elenan ystävät päättävät kutsua Salvatoren veljekset takaisin kaupunkiin.Veljekset olivat lähteneet kaupungista Elenan kuoleman jälkeen, josta on nyt kulunut noin puoli vuotta.
Kun veljekset saapuvat kaupunkiin niin kauheita alkaa tapahtua, ihmisiä kuolee ja Bonnie alkaa saamaan Elenalta enemmän viestejä kuin ennen, mutta kun Stefan saa Bonnien avulla Elenaan viimein yhteyden niin Stefan saa tietää kuka tämä mystinen tappaja oikein on. Hän on Klaus. Klaus on alkuperäinen eli hänet on luotu eikä häntä ole joku muu vampyyri tehnyt puremalla. Lopussa Stefan kukistaa klausin ja Elena palaa takaisin elolliseksi ihmiseksi eikä ole enää mikään haamu. Hänessä virtaa oikea veri ja häntä voi koskea. Elena on ihminen jälleen.
Kaikki Elena, Stefan, Bonnie, Caroline, Matt ja Meredith olivat jälleen yhdessä taas ja ikuisesti, paitsi Damon, joka oli lähtenyt yksin eikä aikonut tulla takasin tai sitten tuleekin, ei sitä ikinä tiedä...
Tämä oli hyvä ja mielenkiintoinen kirja. Siinä pääsee mukaan tunnelmaan kun lukee sitä ja niihin tunteisiinkin pääsee mukaan. Tässä tapahtuu koko ajan jotain mutta on sielä semmosia kohtiakin missä ei ole niin paljon tapahtumista, mutta se ei ole tylsä kirja. Siinä on selkeät juonet ja ei ole mitenkään ennalta arvattava ja kun alkaa lukea sitä, sitten ei pysty lopettamaan ennen kuin onlukenut koko kirjan. Ja kun on lukenut tämän osan, haluaa lukea sen jälkeen kaikki, koska se jää vähän niin kuin kesken, ja sen jälkeen pitää lukea se seuraava osa että tietää miten se loppuu.
Tämä kirja sopii semmosille jotka tykkäävät lukea jännittäviä ja mielenkiintoisia kirjoja ja semmosille jotka osaavat eläytyä kirjan mukana.
Olen lukenut pari muutakin osaa tästä kirja-sarjasta ja olen katsonut tätä sarjaakin tv:stä. Haluaisin lukea seuraavankin osan tästä koska minua häiritsee, miten tämä loppuu ja haluaisin lukea kaikki muutkin osat ekasta vikaan ja katsoa vielä enemmän näitä sarjoja tv:stä.
Sherlock Holmes - Kadonnut sulhasmies
Sherlock Holmesin Seikkailut
- Kadonnut Sulhasmies (1891)
Kirjailija: Arthur Conan Doyle
1800-luvulla sanomalehdissä oli viihdeosioissa lyhyitä novelleja tai jatkokertomuksia nykyisten sarjakuvien sijaan. Yksi suosituimmista sarjoista oli Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes
-dekkarisarja. Niissä yksityisetsivä Sherlock Holmes ratkoo rikoksia kumppaninsa tohtori John Watsonin kanssa.
Novellissa jonka luin, nuori nainen käy Sherlockin vastaanotolla ja pyytää häntä etsimään aviomiehensä, joka mysteerisesti katosi heidän hääpäivänään. Hauska juttu on se, että Sherlock ei poistunut koko tarinan aikana asunnostaan, mutta ratkaisi silti mysteerin. Watson kyllä kävi muutamilla asioilla joihin Sherlock hänet lähetti.
Holmes ratkaisee mysteerin haastattelemalla vain paria ihmistä, mutta hän kiinnittää huomionsa pieniinkin yksityiskohtiin ja haastateltavien puhetapaan sekä pukeutumiseen. Hän myös yrittää valmentaa tohtori Watsonia, mutta ei kovin hyvin tuloksin.
Sherlock Holmes oli maailman ensimmäinen salapoliisihahmo, joka käytti apunaan pelkkää logiikkaa. Myöhemmin muutkin dekkarikirjailijat ovat ottaneet Doylen Sherlockista mallia, esimerkiksi Agatha Christie, joka on kirjoittanut kuuluisat Hercule Poirot -romaanit.
Annan kirjalle 3/5 tähteä, koska loppuratkaisu oli melko tylsä. Ilmeisesti myös silloin kun novelli julkaistiin, ihmiset kritisoivat sitä loppuratkaisun takia. Selvästikään Sherlock Holmes novellit eivät aivan yllä Doylen pidempien roomaanien tasolle. Tosin kirjassa ihmiset on kuvailtu hyvin, mutta hieman vanhahtavalla kielellä. Kirja ei ollut kovinkaan jännittävä, mutta melko mielenkiintoinen. Suosittelen että luette Doylen parempia Sherlock tarinoita, esimerkiksi Baskervillen koira -romaanin.
Reko Varilo 8A
- Kadonnut Sulhasmies (1891)

1800-luvulla sanomalehdissä oli viihdeosioissa lyhyitä novelleja tai jatkokertomuksia nykyisten sarjakuvien sijaan. Yksi suosituimmista sarjoista oli Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes
-dekkarisarja. Niissä yksityisetsivä Sherlock Holmes ratkoo rikoksia kumppaninsa tohtori John Watsonin kanssa.
Novellissa jonka luin, nuori nainen käy Sherlockin vastaanotolla ja pyytää häntä etsimään aviomiehensä, joka mysteerisesti katosi heidän hääpäivänään. Hauska juttu on se, että Sherlock ei poistunut koko tarinan aikana asunnostaan, mutta ratkaisi silti mysteerin. Watson kyllä kävi muutamilla asioilla joihin Sherlock hänet lähetti.
Holmes ratkaisee mysteerin haastattelemalla vain paria ihmistä, mutta hän kiinnittää huomionsa pieniinkin yksityiskohtiin ja haastateltavien puhetapaan sekä pukeutumiseen. Hän myös yrittää valmentaa tohtori Watsonia, mutta ei kovin hyvin tuloksin.
Sherlock Holmes oli maailman ensimmäinen salapoliisihahmo, joka käytti apunaan pelkkää logiikkaa. Myöhemmin muutkin dekkarikirjailijat ovat ottaneet Doylen Sherlockista mallia, esimerkiksi Agatha Christie, joka on kirjoittanut kuuluisat Hercule Poirot -romaanit.
Annan kirjalle 3/5 tähteä, koska loppuratkaisu oli melko tylsä. Ilmeisesti myös silloin kun novelli julkaistiin, ihmiset kritisoivat sitä loppuratkaisun takia. Selvästikään Sherlock Holmes novellit eivät aivan yllä Doylen pidempien roomaanien tasolle. Tosin kirjassa ihmiset on kuvailtu hyvin, mutta hieman vanhahtavalla kielellä. Kirja ei ollut kovinkaan jännittävä, mutta melko mielenkiintoinen. Suosittelen että luette Doylen parempia Sherlock tarinoita, esimerkiksi Baskervillen koira -romaanin.
Reko Varilo 8A
tiistai 18. syyskuuta 2012
Yön talo: Merkitty
P.C. Cast
& Kristin Cast: Merkitty
Yön talo -sarjan 1. kirja
Kirja kertoo 16-vuotiaasta Zoeysta, jonka etsijä merkitsee. Tämä
tarkoittaa sitä, että Zoeyn on muutettava vampyyrikoulu Yön taloon. Joko Zoey
muuttuu vampyyriksi tai sitten hänen ruumiinsa vastustaa muutosta ja hän
kuolee.
Zoeyn perheeseen kuuluvat äiti, isosisko, pikkuveli ja isäpuoli, John,
Heffer, joka on Uskon väki-nimisen seurakunnan vanhimpia. Zoeyn äiti ja John
eivät ole aikeissa viedä Zoeyta Yön taloon, vaan he aikovat jättää asian
jumalan käsiin.
Zoeylla on yskä, joka on vain pahentunut merkitsemisen jälkeen. Zoey
alkaa olla jo todella huonossa kunnossa ja hänen on päästävä Yön taloon. Niinpä
Zoey karkaa ja menee isoäitinsä luo, sillä tietää isoäidin ymmärtävän. Isoäiti
on lähtenyt rinteille poimimaan luonnonkukkia ja Zoey lähtee hänen peräänsä.
Matkalla tapahtuu kaikkea outoa. Zoey kaatuu ja menettää tajunsa. Zoeyn henki ikään
kuin irtaantuu hänen ruumiistaan ja hän tapaa jumalatar Nyksin.
Zoey herää Yön talossa, jonne hänen isoäitinsä on hänet vienyt. Kuten
jokainen tulokas, Zoeykin saa opastajan. Hänen opastajansa on ylipapitar
Neferet, joka enää harvoin ottaa tulokkaita opastettavakseen.
Koulussa opiskellaan erityyppisiä aineita, kuten vampyyrisosiologiaa,
musiikkia, draamaa, miekkailua, ratsastusta ja taekwondoa. Tunnit pidetään yöllä.
Liikuntaa on paljon sillä tulokkaat halutaan pitää hyvässä kunnossa, jotta
heillä olisi paremmat mahdollisuudet selviytyä muutoksesta.
Kaksi kertaa viikossa pidetään koulun jälkeen yhteinen rituaali, joista
seuraava on pian Zoeyn saapumisen jälkeen. Rituaalissa kutsutaan viittä
elementtiä, joista Zoey aistii kaikki. Se on ennenkuulumatonta, sillä
voimakkainkin vampyyri on aistinut vain neljä. Zoey kertoo asiasta ensimmäisenä
huonekaverilleen Stevie Raelle ja tämän ystäville, joiden kanssa Zoeykin on ystävystynyt.
Zoey kutsutaan myös yhteisen rituaalin jälkeen pidettävään Pimeyden tytärten
rituaalin. Pimeyden tyttäret ovat ryhmä, joka muodostuu enimmäkseen yläluokkalaisista
ja jotka väittävät olevansa vastuussa koulun yhteishengestä ja sen sellaisesta.
Heidän johtajaansa, Afroditea, koulutetaan ylipapittareksi. Afrodite vihaa
Zoeyta, eikä tilannetta paranna se, että Zoey ja Afroditen exä Erik Night
ihastuvat toisiinsa. Afroditella kun on edelleen tunteita Erikiä kohtaan.
Zoeylla on siis hyvä syy epäröidä, mutta Neferetin suositeltua rituaaliin
osallistumista, Zoey menee.
Kuten toisessakin rituaalissa, tässäkin kierrätetään pikaria. Tämän
pikarin viiniin vain on lisätty verta ja Afrodite “unohti” mainita asiasta,
niin ettei Zoey ymmärtänyt kieltäytyä pikarista. Mutta Zoey pitää juomasta ja
on kauhuissaan kun saa kuulla siinä olleen verta.
Zoey lähtee kerhotalolta, jossa rituaali pidettiin ja harhailee pihalla.
Lopulta hän päätyy muurille, josta löytää kissansa, jolle antaa nimen Nala.
Paikalle ilmestyvät myös Heath ja Kayla, Zoeyn melkein entinen poikaystävä ja
melkein entinen paras kaveri, jotka ovat päättäneet auttaa Zoeyn pois. Mutta
Zoey ei voi eikä halua lähteä. Heathin suudellessa Zoeyta, Zoey raapaisee häntä
vahingossa. Zoey tuntee vastustamatonta himoa Heathin verta kohtaan. Zoey
maistaa verta ja se on ihanaa. Tajuttuaan mitä on tehnyt Zoey ajaa Kaylan ja
Heathin pois.
Jälkeenpäin Zoey saa kuulla, että on saattanut leimata Heathin ja pelko
näyttää käyvän toteen.
Zoey haluaisi syrjäyttää Afroditen. Onko se mahdollista? Ja jos on niin
miten?
Zoey uskoo nähneensä Elliotin ja Elizabethin, kaksi aivan hänen tulonsa
jälkeen kuollutta tulokasta. Onko haamuja olemassa, vai temppuileeko Zoeyn
mieli? He vaikuttivat niin todellisilta. Ja mitä Afrodite näki, mikä sai hänet
niin pois tolaltaan?
Zoey on vasta tulokas, mutta hän aistii viisi elementtiä, hänen merkkinsä
on värittynyt ja hän tuntee himoa verta kohtaan. Onko Zoey riittävän vahva
muuttuakseen vampyyriksi ja mikä oikeastaan on hänen tehtävänsä?
Mitä tarkoittivat Nyksin sanat: Pimeys ei aina tarkoita pahuutta, aivan
kuin valokaan ei aina tuo vain hyvää.
Kirja on mielenkiintoinen ja koukuttava. Zoey on normaali, kunnes hänet merkitään ja äkkiä
kaikki pelkäävät häntä ja pitävät häntä friikkinä. Ja oikeastaan ainut muutos
Zoeyssa on kuunsirppi otsassa. Se saa miettimään miten pienetkin asiat
vaikuttavat. Pidin kirjasta, vaikka aluksi asiaa epäilinkin. Suosittelisin
suunnilleen oman ikäisilleni. Varsinkin jos vampyyrikirjat kiinnostavat. Hahmot
ovat valloittavia ja kuvailu elävää. Kirjassa on mukana ripaus jännitystä ja
kenties jopa kauhua, myös fantasian piirteitä löytyy.
Mia 8g
Alicen seikkailut ihmemaassa
Lewis Carroll: Alicen seikkailut ihmemaassa
WSOY 2010
Alice ihmemaassa oli ihana kirja. Oli mukavaa lukea se kokonaisuudessaan, kun ennen olin lukenut siitä vain lastenkirjaversioita.
Tarinahan kertoo Alice-nimisestä tytöstä joka on viettämässä iltapäivää isosiskonsa kanssa joen rannassa. Alice on pitkästynyt tekemisen puutteeseen ja on nukahtamaisillaan kunnes huomaa valkean kanin jolla on päällään liivi ja kädessä kello. Alice lähtee seuraamaan kania kunnes putoaa kaninkoloon josta avautui oikea ihmemaihmemaata ihmetellessään hän hukkaa kanin jota oli seurannut. Niin Alice lähtee etsimään kania ja tapaa matkallaan monenmoisia eläimiä, elukoita ja henkilöjä. Ihmemaassa Alice joutuu monenmoisiin seikkailuihin, niin iloisiin ja positiivivisiin kuin niihin ei niin iloisiinkin. Loppujen lopuksi kaikki kääntyy kuitenkin parhain, Alice herää joen rannasta siskonsa luota ja tajuaa kaiken tapahtuneen olleen unta.
Kirjassa oli ihanaa kuvailua ja käytetty kieli oli mukavaa luettavaa, pidin kovasti hahmojen repliikeistä ja sanonnoista. Alicella oli ihania lausahduksia. Hahmojen luonteet tulivat hyvin ilmi. Kirjaa oli myös kuvitettu, muutaman sivun välein oli aina joku satunnainen pieni kuva. Kirjan on kuvittanut John Tenniel ja suomentanut Alice Martin.
Jos joskus vielä jotain muutakin kuin sarjakuvia innostun lukemaan, niin varmasti luen myös Alice in Wonderlandin ns. kakkososan, Alice peilimaassa.
Siri 8a
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Kirjalinko, täällä tänään!
Tervetuloa ihka uuteen Kirjalinko-blogiin!
Täällä julkaisemme Porvoon Linnajoen yläkoulun (luokat 7-9) kirja-aiheisia tekstejä: kirja-arvosteluja ja -esittelyjä. Vanhemmat, kaverit, luokkatoverit, vanhat oppilaat, kaikki: tervetuloa lukemaan, mitä olemme lukeneet.
Mikä kirja? |
Linnajoen koulun sivut
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)